perjantai 18. helmikuuta 2011

Auringosta voimaa! ;)

Viikko taas kohta jo ohi? Huuuh kun aika menee nopeesti. Eilen illalla katsottiin Neloselta Beckiä, se onkin viimenen asia mitä illasta muistan. Seuraava muistikuva on se kun raotan silmiäni, huomaan että on yö ja telkkarin kaukosäätimet ovat sängyllä vieressäni. Yleensä on minun tehtäväni laittaa ne lattialle kun telkkari sammutetaan ja käydään nukkumaan, nyt oli siis tapahtunut totaali sammuminen kesken telkkarin katselun. Suljen taas silmäni ja vaivun samantien uneen.
Noin puoli kahdeksalta herään aivan itsestään ilman herätyskelloa, nousen sängystä, puen housut jalkaan ja kävelen keittiöön. Toinen meistä oli herännyt ilman herätyskelloa vielä aikaisemmin laittanut puuron ja kahvinkin valmiiksi. Olen vielä uninen, mutta pikkuhiljaa kahvin mennessä kurkustani alas, kulaus kulaukselta virkistyn ja kauhon puuroa suuhuni. Osa siitä tosin lähti vessanpöntön kautta tälläkertaa Mexicoon koska Afrikkaan on puuroa lähetetty jo niin paljon, en siis yksinkertaisesti vain osaa syödä isoa puurolautasellista tyhjäksi aamuisin.

Tankotanssitunti alkaa vasta kello 10 joten saan rauhassa tehdä aamutoimiani, kuten nauttia sängynpetaamisesta. Tiskasin myös tiskit pois altaasta niin on mukavampi tulla tankotanssitunnilta kaupan kautta keittiöön laittamaan ostoksia kaappiin kun keittiö on siistinä. Mies lähti töihin ja minä jäin touhuamaan tiskejen kanssa kunnes oli aika alkaa valmistautua tunneille. Puin shortsit, urheiluliivit ja pienen topin päälleni, siihen päälle vielä pitkät treenihousut ja kunnon toppi. Koska ulkona on niin kylmä puin päälleni vielä yhdet housut, hupparin ja neuleen ennen takin vetämistä päälleni. Juomapullo ja lompakko laukkuun, kuulokkeet korviin ja musiikki soimaan, ovesta ulos ja matkaan.

Astuin ulos ulko-ovesta ja näin auringon, se häikäisi silmiäni, lämmitti hieman poskiani ja tunsin kuinka sain siitä voimaa sisälleni. Valon lapsi fiilis tuli samantien, hymy nousi kasvoille ja askeleet kevenivät. Pakkasesta johtuen ajattelin mennä tunnille sporalla kävelyn sijaan, ja kappas pysäkille päästyäni spora tuli saman tien.. aamuhan menee aivan putkeen.
Tankotanssikoululle päästyäni tunnin alkuun oli vielä reippaasti aikaa, vedin tukan ponnarille ja riisuin ylimääräiset vaatteet, otin lehtilaatikosta Sport lehden ja uppouduin siihen hetkeksi. Viisi minuuttia ennen tunnin alkua laitoin lehden takaisin laatikkoon ja kävelin salin ovelle odottamaan. Seisoin ja nousin hetkeksi varpaiden päälle seisomaan ja venyttämään nilkkojani, tyhjentämään mieleni ja keskittymään siihen että en anna tunnilla periksi vaikka kuinka sattuisi, annan jokaiseen liikkeeseen ruumiini ja sieluni ja ojennan itseni loppuun saakka. Teen kaiken mutisematta ja kysyn jos en jotain ymmärrä.

Täytyy sanoa että tuli hyvä fiilis tunnin aikana useaan otteeseen kun huomasin että en mutissut, en luovuttanut, vaan tein. Tein kaikkeni ja siksi onnistuin kaikessa mitä tein. En välttämättä onnistunut heti, mutta tein uudestaan kunnes onnistuin tekemään liikkeen puhtaasti jonka jälkeen opettaja tuli lisäämään liikkeisiin minulle vielä vähän lisää vaikeutta. Huomasin olevani tangolla aivan uusissa asennoissa joista vaihdoin vaivattomasti nilkat ojennettuna puhtain liikeradoin taas uusiin liikkeisiin joita en myöskään ollut tehnyt ennen. Huomasin olevani tangolla kuin kotonani, en enää pelännyt tipunko tangolta alas kesken liikkeen. Huomasin myös että en epäröinyt enää lähteä yrittämään liikkeitä jotka olivat minulle outoja, yritin liikettä ja jos en ihan hiffanut sitä, pyysin opettajaa näyttämään liikkeestä sen osan ja selittämään mitä lihaksia hän käyttää. Tämän jälkeen yritin taas uudestaan ja onnistuin liikkeessä, koska en pelännyt olla "tyhmä" ja kysyä. ;)
Nyt joku lukiessaan tätä miettii että no tottakai täytyy kysyä ja joku miettii että mitäs sanoin ja mistähän ollaan puhuttu.. Tiedän että tästä on puhuttu monta kertaa mutta välillä joidenkin asioiden sisäistäminen vie hetken. Mutta nyt luulen ymmärtäväni mistä niissä keskusteluissa on kyse ja ehkäpä uskallan kysyä jos en jotain tiedä, jatkossakin ja muissakin asioissa kun vain tangolla.

Tunnin loputtua energiaa olisi ollut vielä vaikka kuinka mutta saliin ei saanut jäädä riekkumaan koska opettajalla oli kiire. Energiaa oli niin paljon että joitakin väsyneempiä kanssani tunnilla olleita se saattoi jopa ärsyttää koska pukkarissa hyräilin ja heiluin ja kauhistus kaikenlisäksi vielä hymyilinkin! :D

Matka kotiin taittui sporalla Tiinan seurassa, sporasta hyppäsin ulos ja kiiruhdin pakkasessa (mutta imien voimaa auringon valosta) kauppaan. Ostoskoriin keräsin illaksi hedelmiä eli omenaa ja verigreippiä, ruokaan sipuli ja tomaattia, jauhelihaa, maitoa ei ole koskaan liikaa, tomaattimurskaa, välipalaksi saksanpähkinöitä ja siinähän ne ostokset onkin.

Kotona hirveällä tarmolla laitoin ostokset jääkaappiin, hörppäsin vitamiinit ja omega-3 set naamaani ja sekoitin itselleni proteiinipirtelön. Siinä oli minun lounaani. Myöhemmin välipalaksi sitten niitä pähkinöitää ja kuppi kahvia. Iltapäivällä ajattelin leipoa moniviljasämpylöitä joista yhden syön sitten samantien päivälliseksi itse, raejuuston, tonnikalan ja tomaatin kylkiäisenä. Mies tulee kotiin illemmalla ja lupasin tehdä omaa erikoista bolognese kastikettani ja sitähän sitten teen. Ja iltapurtavaksi on omenaa ja greippiä sekä pari kananmunaa.

Päivän ohjelmassa on leipomisen lisäksi musiikkia, tankotanssipätkän suunnittelua, siivoamista, työhommia, ruuanlaittoa ja vielä lisää treeniä. Joka iltaisien vatsojen lisäksi tänään on taas ohjelmassa punnerruksia, selkiä, kyykkyjä ja tottakai kunnon venyttelyt.

Huomenna onkin taas aamulla Saiffalla treenit potkujen ja lyöntejen merkeissä. Illalla on ohjelmassa Jassun ja Miian läksiäiset ja sunnuntaina taas parisalsaa!
Hyvällä Flowlla siis mennään päivää eteenpäin ja ehkäpä innostun tässä vielä päivänmittaan jotain filosofioimaankin! ;)

CIAO!

Tanja xxx

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti